Hyvän väittelijän ominaisuuksia
Väittelijä ilmaisee heti alussa pääväitteensä ja tavoitteensa. Hän toimii perusteluissaan johdonmukaisesti ja vakuuttaa yleisön todistusaineiston perusteella. Hyvät retoriset keinot yhdistettynä huumoriin siivittävät hänet voittoon.
Taitava väittelijä pyrkii ennalta kumoamaan vastustajansa väitteet ja kyseenalaistamaan pääväitteen sekä argumenttien uskottavuuden. Hän voittaa väittelyn, jos onnistuu toista osapuolta paremmin vakuuttamaan yleisön.
Perusteluissa on tärkeää reagoida yleisön odotuksiin. Väittelijän tulee käyttää riittävästi havainnollisia esimerkkejä ja puhua ymmärrettävää kieltä. Tietty abstraktisuus voi lisätä asiantuntijuuden tunnetta.
Väittelijä on arvioitava koko väittelyn ajan. Hänen sanaton viestinsä on paljastavaa myös kuuntelijan roolissa. Yleisö vaistoaa ilmeistä ja eleistä alakynteen joutuneen osapuolen. Hän on tappiolla ja joutuu puolustautumaan – hyökkäys on paras puolustus.
Toimi näin:
- Puhu matalalla äänellä hitaasti ja rauhallisesti.
- Käytä taukoja ja muita puheen tehokeinoja monipuolisesti.
- Toista teesisi ja kertaa tärkeimmät väitteesi.
- Näytä fiksulta: lannista vastustaja terävällä huumorilla.
- Hyökkäyksessä puhu lyhyesti ja vakuuttavasti.
- Kiistä vastustajan väitteet.
- Jos väitteet on heikosti perusteltu, kumoa ne kerralla. Jos ne ovat kumulatiivisia, kyseenalaista ne yksitellen.
Vältä näitä:
- liian hiljaista, nopeaa, korkeaa tai epäselvää puhetta
- ivallisuutta, ylimielisyyttä, aggressiivisuutta tai teeskentelyä
- jaarittelua, paikallaan junnaamista ja yksipuolisuutta
- ristiriitaisuutta perusteluissa ja liiallista abstraktiutta
- epävarmuutta niin sanallisessa kuin sanattomassa viestinnässä
- liiallista kielteisyyttä vastustajaan kohtaan
- yleisön aliarvioimista.
