Puheen tehokeinoja
Voimakkuus
- Jokainen kuulija on tavoitettava.
- Riittävän voimakas ääni ilmentää varmuutta ja rohkeutta.
- Hiljainen ääni merkitsee vetäytyvyyttä.
- Puhuminen vaatii aina läsnäoloa.
Painotus
- Äänen voimakkuuden vaihteleminen saa aikaan painotuksen.
- Suomessa sanan pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla.
- Lauseintonaatio on suomessa laskeva.
- Painotus on "äänellistä alleviivausta", johon voi liittyä myös hidastus.
- Painota harkiten: liika painottaminen ei tehosta esitystä.
Tauotus
- Tauotus on vahvin tehokeinoista.
- Se erottaa asiat toisistaan ja kertoo niiden tärkeyden.
- Monotoninen puhe on kuin välimerkitön teksti.
- Tauko antaa kuulijoille aikaa ajatella, esimerkiksi retorisen kysymyksen jälkeen.
- Sisäänhengitys on luontevaa tauon aikana.
- Kuolleessa tauossa puhuja unohtaa sanottavansa.
Äänen korkeus
- Äänen korkeus riippuu äänihuulten koosta, asennosta ja jännityksestä.
- Mitä suurempi on avautuneiden äänihuulten rako, sitä matalampi on ääni.
- Jos ääni ei laske eikä nouse, puhetapa on yksitoikkoinen.
- Matala ääni mielletään asiantuvaksi ja varmaksi.
- Korkea ääni vaikuttaa jännittyneeltä ja kiihtyneeltä.
Puhenopeus
- Puhetilan asettamat vaatimukset on huomioitava (mikrofonit, akustiikka jne.)
- Suomen kielessä sopiva puhenopeus on noin 70-120 sanaa minuutissa.
- Artikuloinnissa on huomioitava selkeys: ääntöelimien ja lihasten toiminta.
- Leuat liikkumaan ja suu avautumaan!
Äänensävy
- Sävy kertoo puhujan tunnetilan.
- Kuulijat vaistoavat helposti erilaiset äänensävyt.
- Äänenväri ilmaisee asiantuntemusta ja kokemusta.
- Sanattoman viestinnän on tuettava esitystä.
Rytmi
- Puhe saa voimansa rytmistä.
- Tärkeitä asioita painotetaan.
- Sivuseikat ohitetaan vauhdikkaammin.
- Konemaista rytmiä tulee välttää.
- Sävelkulku ei saa olla kaavamaista.
Muuta huomioitavaa
Kinesiikka
Ilmeet ja eleet tulkitaan suhtautumisen ilmauksiksi (lajiominaisuudet, sovitut eleet, kulttuuri-, ja tapanormit)
Katsekontakti
Kohti katsomalla avataan vuorovaikutus ja katsetta välttämällä väistetään.
Proksemiikka eli tilankäyttö
Puheviestintätilanteeseen osallistujat viestivät esim. sijoittumisellaan (välimatka), koskettelulla ja ryhmittäytymisellä omaa asemaansa ryhmässä.
Selviytymisestä menestykseen
Onnistunut viestintä on tärkeä menestymisen edellytys. Puhujan pitää huomioida aina myös viestin sanaton taso, sillä sanaton viesti on pelkkää puhetta vahvempaa. Albert Mehrabianin mukaan kokonaisviestintä muodostuu seuraavasti: 55% ulkoisesta olemuksesta, 38% äänestä ja 7% sanoista.
Puhujaksi opitaan, mutta se vaatii harjoittelua. Unohda itsesi ja innostu puhumastasi aiheesta (eng. enthusiasm, kreik. ethos, 'jumalan valtaama'). Hyvä itsetunto välittyy puheviestinnässä, ja ympäristön palaute auttaa kohentamaan itsetuntoa.
