Klassisen retoriikan pääkohdat

1. Inventio

• Valitse oikeanlainen aineisto ja argumentit: esimerkit, väitteet, perustelut jne.
• Laadi jäsentely (esim. ongelmanratkaisu, vastakohta, aihepiiri)
• Luo myönteinen vaikutelma itsestäsi kuulijoille (ethos).
• Vakuuta yleisösi argumenteillasi (logos).
• Vetoa tunnetasolla (pathos).

2. Dispositio

Puheen rakenne koostuu aloituksesta, keskiosasta ja lopetuksesta. Aloituksessa herätetään yleisön mielenkiinto, keskiosassa argumentit tukevat puhujan teesiä tai kumoavat vastustajan väitteet. Lopetuksessa vakuutetaan kuulijat myös tunnetasolla.

• Exsordium – johdanto virittää yleisön vastaanottavaan tilaan.
• Narratio – asian esittely: määritellään teesi ja esitellään käsiteltävä asia.
• Parititio – johdanto aiheeseen.
• Confirmatio – puheen pääosa sisältäen perustelut.
• Conclusio – puheen yhteenveto.

3. Elocutio

Puheen kielellisessä viimeistelyssä huomioidaan:

• Selkeää ja ymmärrettävää puhetta on helppo seurata.
• Kielikuvat, tyyli, sitaatit ja sananvalinnat terästävät esitystä.
• Tunnetasolla vaikuttavat äänensävy, ilmeet ja eleet.
• Tarkistetaan vielä, että puhe on tyylillisesti yhtenäinen.

4. Memoria

Puhuttava aineisto on hallittava. kun puhutaan suurimmaksi osaksi ilman papereita, puhuja voi keskittyä paremmin omaan esitykseensä, yleisön havainnointiin sekä puhetilanteen muutoksiin.

• Kirjoita puheesi.
• Opettele se ulkoa.
• Älä lue suoraan paperista.

Actio

Actio eli puheen esittäminen on tärkein osio, sillä vain noin 10% kokonaisviestinnästä on pelkkiä sanoja. Actioon kuuluvat äänen tehokeinot:

• ilmeet ja eleet
• voimakkuus, painotus, tauotus
• korkeus, nopeus, sävy.

Lue lisää tehokeinoista.