Ota yhteyttä | Blogi | Twitter | Netvibes | Scoop.it | Käyttöehdot
ÄI1 | ÄI2 | ÄI3 | ÄI4 | ÄI5 | ÄI6 | ÄI7 | ÄI8 | ÄI9 | ÄI10 | ÄI11 | ÄI12 |
AT4 | AT9
Esseekoe | Tekstitaidon koe | Vanhat kokeet | Pistemäärät
YO-korotuskuulustelu | ÄI1 | ÄI2 | ÄI3 | ÄI4 | ÄI5 | ÄI6 | ÄI7 | ÄI8 | ÄI9 | ÄI10 | ÄI11 | ÄI12 |
Impressio | Kirjallisuusessee | Kirjavertailu | Kirjaraportti | Lukupäiväkirja | Kirjallisuusessee |

Argumentointivirheitä A – K

Johdanto

Argumentin voidaan sanoa yksinkertaisesti olevan yritys vakuuttaa vastaanottaja tai saada hänet hyväksymään jokin perusteltu mielipide, päätelmä tai väite. Argumentti rakentuu yhdestä tai useammasta premissistä ja lisäksi yhdestä johtopäätöksestä. Premissi voi olla esim. aihe, väite tai uskomus. Ks. myös sanakirja.

Animaatiota

Stereotypia from Mika Auramo on Vimeo.

Väärä suunta from Mika Auramo on Vimeo.

Syyllistäminen from Mika Auramo on Vimeo.

Moralismi from Mika Auramo on Vimeo.

Ks. lisää Vimeosta.

Monet esimerkkien aiheet ovat ajankohtaisia, ja vaikuttaa siltä, että rasismikortin pelaajia tuntuu riittävän. Se ja muut huijaukset on hyvä tunnistaa, ja se on avain medialukutaitojen kehittämiseen. Ihmisiä on todella helppo höynäyttää, kun ei osata lukea tai tulkita mediatekstejä tuntematta niiden vaikutuskeinoja ja ideologiaa – virheellisestä argumentoinnista puhumattakaan.

Jäljempänä mainittuja keinoja käytetään yleisesti arkipäiväisissä tilanteissa osana manipulointia eli vilpillistä suostuttelua tai propagandaa. Siihen voi kuulua todisteiden väärentäminen tai niiden sepittäminen. Usein keskusteluja sabotoidaan eri vaikuttimista: Narsisti haluaa syyllistää ja pönkittää sillä valtaansa. Esimies uhkailee. Lapset vetoavat erioikeuksiin. Kateelliset panettelevat jne.

Hyvin monet argumentointivirheet eivät kuulu rakentavaan keskusteluun ja muiden kunnioittamiseen vuorovaikutustilanteissa. Toisinaan se paljastaa päsmärin toiminnan olevan enemmänkin huonoa käytöstä kuin mitään muuta. Kun vielä tasa-arvo puuttuu mielipiteiden ilmaisussa, keskustelu ei voi olla avointa ja tasa-arvoista, vaan se heijastelee alistavia valtasuhteita.

Hyvin tavallisesti virheellistä argumentointia käytetään tietoisesti hyväksi ja uskotaan, ettei toinen osapuoli tai yleisö niitä tunnista. Voidaan jättää pois premissejä ja johtopäätöksiä, kun niitä ei toivota vastaanottajan huomaavan. Kun niitä ei huomata tai niiden varjolla esitettyä väitteitä ei osata kyseenalaistaa tai kumota, ei osata tehdä muuta kuin alistua, totella ja miettiä, mikä minussa on vikana, jos vielä syyllistetäänkin. Siksi useat esimerkit on laadittu jokapäiväisistä aiheista, jollaisiin törmätään joskus koulumaailmassakin.

Virhe johtuu siitä, että johtopäätös perustuu virheelliseen tai harhaanjohtavaan väitteeseen tai että siitä on johdettu väärä päätelmä tai käytetty harhauttavaa retoriikkaa. Argumentointitapa voi sinällään olla oikein, esim. kausaliteetti.
Ks. erilaisia argumentointitapoja.

Douglas Walton luettelee kuusi määritelmää, joista tunnistaa virheen argumentoinnissa:

  1. Siinä on lipsahdus, epäonnistuminen, [vinoutunut] arvottaminen, vastaväite tai korjaus.
  2. Jokin argumentin osa on epäonnistunut (failure).
  3. Se perustuu vilppiin (hihamerkkikohu) tai harhaluuloon.
  4. Se rikkoo yhtä tai useampaa mielekkään vuoropuhelun käyttäytymissääntöä tai poikkeaa siitä.
  5. Sen taustavaikuttimena on järjestelmällisesti ja väärin perustein käytetty argumentointikeino, vaikka olisi teknisesti hyväksyttävästi argumentoitu.
  6. Se on tarkoituksellista virheargumentointia eikä kömmähdyksiä tai osaamattomuutta.

Virhepäätelmä voi muodostua siis väärästä tai harhaanjohtavasta argumentista (taustaoletus, premissi, johtopäätös), väärästä argumentointikeinosta, harhaanjohtavasta retoriikasta tai tahallisesta väärintulkinnasta.

Yksinkertaisesti sanottuna argumentointitapa on pätemätön sovellettuun argumenttiin ja johtopäätös on epätosi: kyseessä on siis huiputus.

Argumentointi- ja päättelyvirheet aakkostettuna

Tässä on lueteltu yleisimpiä virhepäätelmiä, ja monesta on mukana mediatekstejä sekä joistakin listaus, miten se rakentuu, esimerkkinä olkiukko: lyhyt määrittely, looginen rakenne ja malliesimerkki.

Siirry suoraan argumentointivirheeseen
       
Ad hoc Hyökkäys Olkiukko Tietämättömyys
Alkuperä Hätäinen yleistys Paras ratkaisu Toiveajattelu
Analogia Irrelevantti johtopäätös Pelko Toisto
Anekdootti Jaottelu Peluri Tosimies
Argumentointivirhe Johdattelu Perinne Tunteisiin vetoaminen
Asenteellisuus Julkkisargumentti Poliittinen korrektius Uhkailu
Assosiaatio Kalteva pinta Psykologisointi Uutuusharha
Attribuutiovirhe Kateus Puolitotuus Vaikeneminen
Auktoriteetti Kehäpäätelmä Päämäärä pyhittää keinot Valokeila
Chewbacca Keskikenttä Rajanveto Valehtelu
Dogmatismi Kielikuva Riitely Vetoaminen todisteiden puutteeseen
Egokeskeisyys Kompleksisuus Ryhmän paine Vetoaminen väitteen kannattajien määrään
Ei seuraa Konflikti Sanahelinä Viivyttely
Elvistely Konkretisointi Savusilli Vilpillisen syyn oletus
Empatiaan vetoaminen Kontekstomia Sinä myös Vinoutunut otos
Epäjohdonmukaisuus Kuulopuhe Seuraukset Virheellisen seurauksen oletus
Erikoikeus Maaginen ajattelu Sopulismi Väärä analogia
Etananvauhti Maalitolpan siirto Stereotypia Väärä dilemma
Etymologinen virhepäätelmä Martyria Sokea auktoriteettiusko Väärä suunta
Falsifiointi Moralismi Subjektivismi Väärä tulkinta
Geneettinen virhepäätelmä Muihin vetoaminen Subjektiivinen validointi Yhteyden tuoma syyllisyys
Harhautus Mustavalkoajattelu Suojaus Yhdistäminen
Havainnollistaminen Naturalistinen virhepäätelmä Syntipukki Yksinkertaistaminen
Historia Nirvana Syyllistäminen Yliyrittäminen
Hitler Näennäisyhteys Syyttäjän virhepäätelmä  
Hylkääminen   Tabu  
       

Olkiukko

Vääristellään väitettä tai pannaan sanoja suuhun.

  1. A esittää väitteen X.
  2. B esittää väitteen Y, joka on vääristetty väite X:stä.
  3. B hyökkää Y:tä vastaan, ja siksi X on väärä, epätosi tai virheellinen.

– Olen antanut omille oppilaille luvan keskeyttää, jos sorrun luennoimaan kymmeneksi minuutiksi.
– Eli annetaanko oppilaille sellainen viesti, ettei kenenkään puhetta tarvitse kuunnella tuota kauempaa?


A – K

Absurdius

Liioitellaan äärimmäisyyksiin saakka, joten argumentti vaikuttaa mielettömältä ja siksi harhaanjohtavalta.

  1. A esittää väitteen X, josta seuraa Y.
  2. B ei hyväksy Y:tä ja kehittää Z:n.
  3. Siispä A:n esittämä argumentti on epätosi.

– Nuorten liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi pitää tehdä enemmän, esim. ajokortti-ikää nostettava ja väkevien viinojen myynti kiellettävä alle 20-vuotialta.
– Niin, sun mielestä ei sitten korttia voi antaa alle nelikymppisille ollenkaan, ja viinaakin vasta yli 60-vuotiallle, niin vai?

– Tämä on ihan naurettavaa tämä uusi aselupakontrolli...
– Onhan ampuma-aserikokset silti vähentyneet.
– Älä viitti. Ei niitä pyssyjä saada pois kaduilta. Olisi parempi, jos elettäisiin kuin villissä lännessä, ja kaikki saisivat kantaa revolveria vyöllä.

Ad hoc

Väitettä ei perustella vaan annetaan kyseenalainen selitys tai tehdään epäiltävä johtopäätös. Usein kun pseudotieteinä pidettyjä teorioita puolustellaan (esimerkiksi astrologia, homeopatia, biorytmiika), teorian tai päätelmien puolustaja käyttää yksittäisiin väitteisiin liittyviä selityksiä, joille on usein tyypillistä maalitolpan siirto. Ad hoc vasta-argumentit kohdistuvat yleensä sivuseikkoihin eikä toisen osapuolen pääargumenttiin.

  1. A esittää väitteen X ja perustelun Y.
  2. B kiistää perustelun Y.
  3. A esittää X:lle perustelun Z.
  4. B kiistää Z:n.
  5. A esittää X:lle perustelun...

– Me mennään Benin kanssa kesällä naimisiin.
– No, miksi se sitten tapailee Annia?
– Ei se mitään tapaile. Ne on vain kavereita.
– Olivathan ne Ruotsin-laivallakin yhdessä?!
– Se oli vain työmatka, ja oli siellä yli tuhat muutakin.
– Mitä sitten sanot tästä kuvasta kun suutelevat.
– Se on niin Benin tapaista, siis toi esittäminen.
– Kato nyt, niillä on molemmilla sormukset nimettömissä!
– Et taida tajuta. Se haluaa vain hassutella. Se on niin sen tapaista. Se rakastaa mua ja me mennään sen kaa naimisiin.

Alkuperäharha

Väitettä perustellaan sen historian perusteella. Ks. myös historia.

  1. A:lla on ollut ominaisuus X.
  2. X:n perusteella esitetään väite Y.
  3. Siksi Y on tosi.

Kekkonen oli oikea mies maalaisliiton johtoon ja ajamaan pienviljelijöiden oikeuksia, olihan hän itsekin kotoisin maaseudulta ja Lepikon torpasta.

– Niin kuin tiedät, kaikki eläimet ovat Jumalan luomia.
– Joo, niin se taitaa olla.
– No, tiedätkö, miksi jäniksillä on sitten valkoinen tupsuhäntä.
– No kerro.
– Siksi että niitä on helpompi metsästää.
– ?!

Analogiavirhe

Analogia on tavallinen perustelukeino, mutta argumentin tueksi on esitettävä uskottava vastaavuus tai samankaltaisuus.

  1. X ja Y muistuttavat toisiaan.
  2. Y:llä on ominaisuus Q.
  3. Siksi X:lläkin on sama ominaisuus.

– Miten sinä saatkin teidän päiväkotiryhmän lapset pysymään niin rauhallisina? Kukaan ei huuda eikä melskaa.
– No kato, ne on niin kuin koiria. Kun pitää kovaa kuria, ne tottelee parhaiten ja ovat rauhallisia, eikä ongelmia tule.

– Luitko uutisen, jossa Ruotsin ulkoministeri muistutti Suomea ottamaan enemmän maahanmuuttajia, kun hekin ottivat 70 000 sotalasta?
– Mitä yhteistä niilläkin on?
– On kyllä paljonkin.
– Niin varmaan, muttet viitsi perustella ollenkaan.

Anekdootti

Sanakirjamerkitys on kasku. Virhepäätelmänä anekdootti tarkoittaa kuulopuheeseen tai sitaattiin perustuvaa yleistystä. Yleensä tähän liittyy induktioon perustuva virheellinen yleistys.

  1. A on kuullut, että X on totta.
  2. Siksi X on totta.

– Olen hankkimassa koiraa. Olisiko sinulla ehdotuksia, mikä olisi kiva, siis sellainen, että se tykkäisi lapsistakin?
– Älä sitten ainakaan labradorinnoutajaa hommaa. Se on melkoinen räksyttävä peto. Salli kertoi, että sen naapurissa on semmoinen. Se haukkuu sitä aina, kun se menee ohi, ja joskus se juoksee auton perässä. Sitten hurtta oli kerran näykkäissyt sen likkaa, kun se huitoi koiraa kepillä.
– Kamalaa! Olisko dobermanni sittenkin parempi?

Argumentointivirheeseen vetoaminen

On melko tavallista, että väittelyissä ja perusteluissa sattuu virheitä, mutta virheeseen vetoaminen ei useinkaan tee väitteestä epätotta.

  1. A esittää väitteen X.
  2. B tunnistaa X:stä argumentointivirheen.
  3. X on väärin tai epätosi.

– Mustikat ovat oikeaa kotimaista superruokaa. Ne ovat terveellisiä, koska niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Kalastaja-filosofi Pentti Linkolakin kertoo poimivansa mustikoita...
– Haa...tuossahan on selvä argumentointivirhe: miten ekofasisti Linkola liittyy noihin flavonoideihin? Olisit käyttänyt edes Pekka Puskaa. Mä en usko tota enää sanaakaan.

Asenteellisuus

Asenteellisuus ja ennakkoluuloisuus näkyy usein sanavalinnoista. Niiden tarkoituksena on hyödyntää ennakkoasenteita, ja siksi käytetään leimaavia ja arvottavia sanoja neutraalien ilmausten tilalla. Mediateksteissä, varsinkin uutisotsikoissa, haetaan erottuvuutta liioittelemalla ja kärjistämällä. Virhettä voidaan kutsua semanttiseksi, jos se on loukkaavaa tai epärehellistä.

– Mitä tämä taloyhtiön päätös merkitsee? Meille rakennetaan uudet autokatokset, grillialue ja vedetään kuitukaapeli.
– Kaiken takapiruna on Jantunen. Se sai ujutettua omat kätyrinsä hallitukseen, kun se masinoi tämän mänööverinsä, ja vastike nousee...
– Pitikin arvata siitä kusipäästä!
– Sanopa muuta.

Assosiaatio

Vedotaan sanoihin ja asioiden yhdistämiseen. Mielikuviin liittyvä virhepäätelmä on henkilöä vastaan hyökkäävä ja epätoivotun vertailukohdan ominaisuus siirretään joko väitteen esittäjään tai aiheeseen.

  1. A väittää, että X on tosi.
  2. B väittää että X on tosi ja että C on tuomittava.
  3. Siksi myös A tai A:n väite X tuomitaan.

– Tiesitkö muuten, että Hitlerkin oli kasvissyöjä?
– Kyllä tiesin, siksi syön lihaa enkä myös luota pelkkiin salaatin puputtajiin. Ne ovat varmaan natseja.

– Olli Immonen vastustaa monikultturismia ja muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa. Monet äärioikeistolaiset järjestöt vastustavat erirotuisten maahanmuuttoa.
– Siis Immonen ja skinheadit vastustavat maahanmuuttoa?
– Kyllä, ja siksei noita rasisteja voi ottaa vakavasti.

Attribuutiovirhe

Attribuutiolla tarkoitetaan ihmisen toiminnan tai käyttäytymisen tulkitsemista, ja usein siitä tehdään virheellisiä päätelmiä tietämättä toiminnan todellisia syitä.

  1. A huomaa B:n tehneen X:ää.
  2. A tulkitsee syyksi Y:n.
  3. Siispä Y:n täytyy olla totta.

– Heippa, Sanni tällä. Pääsetkö hoitamaan pikku Keijoa ensi perjantaina.
– En nyt tiedä...
– No, mikä nyt on?
– Etkö saanut sitä kuvaa, jonka postasin sulle?
– Joo, kyl me Vikin kans naurettii, kun Kekel oli keskari pystys...
– Vielä kysytkin! Se ilkeä ipana tekee sitä aina, kun antaa tuttipullon. Vitun inhottavaa tommonen.
– Älä jaksa, et sä voi olla noin vitun tyhmä, et uskoisit et se tosissaan...
– Nii, tyhmä oon ollu, kun tuun toiselta puolelta kaupunkii ja saan tommost paskaa niskaan. Älä vittu soita enää tänne ikinä!

– Miten oot Lilli viihtynyt täällä meidän koulussa?
– Kiitos kysymästä. Vähän tuntuu, ettei ne opettajakollegat tykkää minusta, kun vaan pari muuta edes tervehtii rehtorin lisäksi.
– Älä nyt siitä välitä, ei se susta johdu, vaan se nyt vaan on tän koulun tapa.
– Mut toi Pertti ei edes vastaa, vaikka siltä jotain kysyy tuolla kahviossa, on vain lukevinaan lehtee.
– Kuin niin?
– Onks se olevinaan, vai muuten vaan niin ynsee.
– Ei se mitään ynsee oo. Sillä lähti kuulo toisesta korvasta kertausharjotuksissa muutama vuosi sitten. Sulla on niin hiljanen ääni muutenkin, ettei se sitten vaan kuullu tai jotain...

Auktoriteetti

Vedotaan auktoriteettiin, jolla ei ole tarpeellista asiantuntijuutta, epämääräisiin asiantuntijoihin, vanhoihin viisauksiin ja käytänteisiin. Ks. Oprah-esimerkki.

  1. A on auktoriteetti jossain aiheessa.
  2. A esittää väitteen X.
  3. X on totta, koska A esittää sen.

Meidän aineryhmämme ei vielä siirry sähköisiin oppimateriaaleihin. Rehtorikin oli messuilla, ja tultuaan takaisin hän sanoi, ettei niillä tee vielä mitään.

Ruotsalaiset tutkijat ovat selvittäneet, että jo 15 minuutin päivittäinen älypuhelimen käyttö lisää aivokasvaimen riskiä merkittävästi.

Kyllä meidän koulussa jokainen pitää oman kokeensa luokassa ja valvoo sen alusta loppuun. Se on paras käytäntö, sillä täällä on aina tehty niin.

Chewbacca

Southparkista tuttu esimerkki kelpaa niin puolustukseen kuin hyökkäykseen. Olennaista on argumentin absurdius, epäämääräisyys ja jopa vaikeaselkoisuus. Siihen voi olla syynä esim. väärä analogia, kummalliset metaforat, faktan ja fiktion sekoittaminen, mielikuvituksellinen logiikka jne. Jos vastapuoli ei pysty sitä kumoamaan, hän on väärässä.

  1. A esittää väitteen X ja perustelee sitä Y:llä.
  2. B ei käsitä Y:tä.
  3. Siispä X on tosi.

– Et kai sinä Niina ole vuotanut puoluetoimiston viikkopalaverin muistiota mihinkään lehteen?
– En tietenkään. Miten niin?
– Minulla on kuudes aisti...
– Enpä tiennytkään.
– Älä ole nenäkäs. Et taida tietää, mitä navajot tekivät luopiolle...
– Voi taivas! Onko tämä taas Tex Willer metaforaa?
– Älä keskeytä. Tästä on kuule metaforat kaukana! Saanko jatkaa? No, hyvä. Kun siis navajoheimon luopio tai karkotettu saatiin kiinni, se haudattiin maahan pystyyn, niin että vain pää jäi pinnalle. Se siveltiin hunajalla, ja pää jätettiin muurahaisten ja mehiläisten syötäväksi...
– Entä muu ruumis?
– Mitä siitä?
– Sitä vaan, ettei tossa analogiassa ollut järjen häivää...
– Et tainnut tajuta pointtia?
– Entä itse?
– ?!

Dogmatismi

Niin kuin subjektiivisessa validioinnissa vasta-argumentit järjestelmällisesti kumotaan ja suojataan omaa pääargumenttia. Tämä on tavallista erilaisten ismien yhteydessä samoin kuin kulttuuriaiheisissa kiistoissa monissa ja muissakin asioissa, joissa ei haluta antaa periksi yhtään.

– On se vaan kamalaa, miten Helsingin herrat kyykyttävät köyhiä. Rikkaat vaan rikastuvat ja meiltä eläkeläisiltä viedään kaiken maailman leikkureilla, minkä me olemme kovalla työllä ansainneet.
– Kuka niin sanoo?
– Viimeksi eilen Kansan Uutisten pääkirjoituksessa siitä…
– Älä rupea sitä kommarien satujulkaisua mulle siteeraamaan.
– Äläkä sinä ala tyrkyttää Hesaria, sitä porvarien paskalehteä.
– Vitun idiootti! Kommarit painukoot Venäjälle tai Pohjois-Koreaan.
– Turha tulla kinuamaan kaljaa enää! Painu tuoppisi kanssa tonne terassille muitten lahtarien sekaan.

Egokeskeisyys

Itsekeskeinen asenne on tavallisesti behavioristista käskyttämistä ja yksisuuntaista viestintää, josta asiallinen dialogi tai dialektiikka puuttuu (lähes) kokonaan. Vilppiä tehostetaan usein sikermällä muita huijauskeinoja.

– Rauli hei, eiköhän haeta kohta kaupasta nahkainen divaanisohvaryhmä ja marmoripöytä.
– Ei, kyllä se vaikuttaa vähän turhan isolta olohuoneeseen...kalliitakin ovat.
– Mutta, Malla ja Jannekin on sisustanut uudelleen, mut milloin me päästään uudistamaan...
– Älä nyt aina vertaa siskoosi. Niillähän on paljon paremmat tulot, eikä meillä ole luotolla paljon limiittiäkään enää, lomautuskin tulossa.
– Voi, voi Rauli-kulta, miksi sun pitää olla aina tuommoinen ilonpilaaja. Tossa mainoksessahan sanotaan, että joustoluotollahan sen voi maksaa.
– Enpä nyt tiedä...
– On tosi tärkeetä, että päästään yhteisymmärrykseen. Ei viitsitä riidellä näin pienestä asiasta. Pääset sinäkin taas pelaamaan teidän pokeri-iltoihin.
– No...no olkoon menneeksi.
– Ihanaa hani, tule niin halataan.

Ei seuraa

Kausaalisuuden on oltava loogisesti perusteltu vahvan positiivisen korrelaation lisäksi, jotta argumentti voi olla tosi.

  1. X on tapahtunut.
  2. Y on tapahtunut X:n jälkeen.
  3. Siksi X aiheutti Y:n

Ajan vain amerikkalaisilla autoilla. Uusin on Tesla, johon ekoihmisenä vaihdoin vanhan Hummerin. Jenkeistähän ne parhaat autot tulevat.

– Opettaja hei, miksi sain sain biologian tutkielmasta vain seiskan? Minulle olisi kuulunut vähintään ysi niin kuin Sannallekin.
– No voi, voi. Ei se ollut valitettavasti niin hyvä. Katsotaan sitten näitä arviointikriteerejä vielä...
– Me verrattiin niitä Sannan kanssa, ja mä oli tehnyt sen eteen seitsemän tuntia töitä. Lähteitäkin mulla on puolet enemmän ja..

– Tiesitkö muuten, että liikunnan puute aiheuttaa kakkostyypin diabetesta?
– Älä nyt?!
– Iltalehden uutisessa lukee, että kymmenen prosenttia ysiluokkalaisista liikkuu vähemmän kuin tunnin päivässä. Siitä tulee kansakunnan maksettavaksi miljardeja vuodessa, kun sairastutaan aikuisten sairauksiin kuten diabetekseen.
– Hyvä kun sanoit. Koulukyyditykset loppuvat tähän paikkaan.

Elvistely

Kyseessä on itsetehostus ja vain itsensä esille tuominen. Asia, ongelmanratkaisu tai argumentointi jää toisarvoiseksi.

– Tiesitkö muuten, että illalla tulee Vilho Koivusalon uusin matkailuohjelma. Nyt ne sukeltee…
– Mä en tykkää sen tyylistä, sillä se kertoo lähinnä vain Vilhosta ja matkakohteet on vaan kulissia ja niin leimiä.
– Miks sun pitää aina olla noin kyyninen! Nyt se kumminkin Robinin kanssa sukeltamassa Azoreilla…
– Nii-i. Se on sitä realityä ja tuotesijoittelua, jossa julkkikset mainostaa omaa egoaan ja brändää itseään. Mitä tarkoitat kyynisyydellä?
– Se on just tota, et sä oot aina niin inhottava.
– ?!

Empatiaan vetoaminen

Usein erilaisiin rahankeräyksiin houkutellaan monin tunteisiinvetoavin sanakääntein ja kuvin. Tällöin yritetään ujuttaa argumentointiin empatiaa ja vedotaan milloin mihinkin arvoihin, jotta lahjoitus heltiää. Myös arkipäivän tilanteissa tämä on tavallinen, ja sillä yritetään saada vastaanottaja toimimaan saman logiikan mukaisesti luopumaan jostakin, jotta toinen saisi jotain.

 

  1. B:llä on X.
  2. A vetoaa Y:llä B:hen, että C:lläkin täytyy olla X.
  3. Siispä Y on oikein.

– Emmä jaksa enää syödä tätä puuroa, kun se on ihan jäähtynyt.
– Eikun lautanen tyhjäksi vaan! Mitä räpläät kännykkää niin että ruokasi jäähtyy!
– Se kylmää ja kuumanakin se oli ihan yhtä pahaa…
– Nyt lopetat tuon ainaisen kitisemisen! Sulla on sentään katto pään päällä ja ruokaa aina kun tarviit. Sudanissa pakolaisleirillä ne lapset syö heinäsirkatkin ja olisivat kiitollisia, että olisi edes puuroa niin kun sulla…
– Sen kun panet tämänkin vakuumin ja lähetät sinne!
– !?

Epäjohdonmukaisuus

  1. A esittää väitteen X, jota perustelee Y:llä ja Z:lla.
  2. B kumoaa niistä Y:n tai Z:n.
  3. Silti X on tosi.

Väitteen esittäjä on ristiriitainen ja epäjohdonmukainen argumentoinnissa, tai sitten hänen tekonsa ja argumenttien välillä on ristiriita. Tavallista on, että väitteen esittäjä kiistää ristiriidat tai sanoneensa tai tarkoittaneensa, mitä vastustaja väittää tai tulkitsee sanotun.

– Lopettakaa nuoret tuo kaljan litkiminen. Siinä ei ole mitään järkeä. Älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon, komensi eno ja korkkasi toisen pullon.

– Kyllä teidän nuorten pitää hallita paremmin netikettiä ja sosiaalisen media taitoja, jotta pärjäätte sitten koulun jälkeisessä maailmassa.
– Voitko näyttää opettaja mallia Facebookista tai Bloggerista, kommentoinneista ja muista?
– Minä en missään semmoisissa tietenkään ole. Se on ihan turhaa ajanhaaskausta se somehöpötys.
– Miksi meidän sitten pitäisi opetella, jos se kerran on turhaa.
– Älä nyt vääntele sanojani. En minä sitä tietenkään tarkoittanut.

Erioikeus

Yleensä henkilö vaatii sovellettavan itselleen tai lähipiiriin kuuluvalle riittämättömin perustein eri sääntöjä tai kohtelua kuin muille. Silti hän useimmiten hyväksyy yleiset käyttäytymissäännöt, lait ja muut yhteiset toimintaperiaatteet.

  1. A hyväksyy standardin tilanteen X yhteydessä.
  2. A on tilanteessa X.
  3. Siksi A on poikkeus standardista.

Eikö näy? Katso tästä.

– Hei, ei etuilla siellä! Jonon perään vaan!
– Pitääkö minun tosiaan jonottaa noiden kanssa?! Ettekö tunne minua? Olen trubaduuri Petri Nådendal.
– Ole vaikka Pate Mustajärvi. Jos sulla ei ole VIP-korttia tai jos et ole esiintymässä, jonotat niin kuin muutkin tai ala vetää.

– Jaa-a, tietättekö mitä vauhtia tuli tutkaan ajettua?
– Joo, anteeksi, taisi tosiaan olla hiukan liikaa...
– Nyt ei rikesakko riitä, että...
– Älkääshän nyt, tiestysti nopeusrajotuksia pitää noudattaa, mutta ashia on nyt niin, että kun meillä oli firman palaveri ja pojan futismatsi...
– Eiköhän nämä selitykset riitä. Ajoit viidenkympin alueella 95 km/h. Puhaltakaa tähän!

– Kaikki tänne ja heti! Turre on taas kussut isän bootseille. Ei näitä voi enää käyttää. Kun koira hankittiin, sovittiin, että te lenkitätte sen. Miksei aamulenkkiä tehty?
– Mä en millään kerinnyt, kun heräsin niin myöhään.
– Ku Santtu tuli hakemaan, niin en mä sit enää kerenny.
– Entä sinä Ville?
– Ei se ollu mun vuoro. Mä olin just eilen vai oliko se toissapäivänä.

Etananvauhti

Yleensä muutosvastarinta yhdistyy viivyttelyyn, ja jos se ei onnistu, muutosta yritetään hidastaa jollakin verukkeella.

– Tänä vuonna meillä on lukiossa painopistealueena Abitti ja sähköisiin ylioppilaskokeisiin valmistautuminen…
– Eikö meidän kannattaisi ottaa siihen rinnalle uusien ja ajanmukaisten arviointi- ja pedagogisten menetelmien kehittäminen?
– Ei nyt lähdetä sekoittamaan tätä, vaan valmistaudutaan tosiaan ihan huolella koejärjestelmään ja siihen liittyvään. Syksyllä on puolikas VESO arvioinnista ja keväällä toinen pedagogiikasta.
– Mennään siis abitti edellä ja muu muutosprosessi etananvauhdilla?
– En sanonut niin. Tosiaan ensin keskitytään rauhassa uuteen koejärjestelmään ja edetään sitten sen jälkeen siihen pedagogiikkaan. Edetään vaan ihan rauhassa, että kaikki opettajat pysyvät kärryillä.
– Hyvä, ettet tarjonnut apostolinkyytiä!

Etymologiavirhe

Oletetaan, että sanan merkitys on sama tai samankaltainen kuin se on ollut joskus ennen eikä huomioida kielen kehittymistä ja merkityksen muuttumista.

  1. X määritellään Y:ksi.
  2. X on joskus määritelty Z:ksi.
  3. Siksi X voidaan vieläkin määritellä Z:ksi.

– Rauno hei! Viittitkö viedä jälkiruoat tuonne kulmapöytään?
– Ai jaa, tarkotatko noita kahta ämmää?
– Sinnepä juuri...
– Se kuului tänne saakka. Meitä ei ole täällä ennen koskaan loukattu näin!
– Miten niin, ämmähän on vain vanhanpuoleinen nainen.
– Niin varmaan. Taidat olla oikea älykääpiö?
– Mitä se tarkoittaa?

Falsifioinnin mahdottomuus

Väitettä ei voi todistaa vääräksi.

  1. A esittää väitteen X.
  2. X:ää ei voi kumota.
  3. Siispä X on totta.

– Ensimmäiset ihmiset maapallolla eivät olleet sen paremmin Aatami kuin Eevakaan tai Afrikan esi-isät, vaan ihmiset ovat alkujaan jostain toisesta aurinkokunnasta.
– Älä höpötä. Miten voit todistaa tuon.
– Todista itse, että minä olen väärässä.

– Ei astrologia ole humpuukia.
– Voitko perustella?
– Todista sinä, että astrologia ja astrologiset ennustukset ovat täysin valheellisia. Onko joku muka todistanut ehdottoman varmasti että kaikki astrologian muodot ovat kokonaisuudessaan virheellisiä?

Geneettinen virhepäätelmä

Päätellään jonkin asian alkuperästä sen arvo tai ominaisuus. Kuvitellaan, että aikojen saatossa se säilyy samanlaisena. Ks. myös historia.

  1. X:llä on ollut ominaisuus Y.
  2. Siksi X:llä on edelleen omininaisuus Y.

– Salla on tosi pätevä ja ollut puolueessa jo pitkään. Voisiko ajatella, että hän etenisi puoluehallitukseen.
– Ahaa, et tiedäkään hänen taustoistaan. Hän ei ehkä oikein ole luotettava, kun vanhemmat ovat olleet joskus SKDL:ssä, ja on suvussa ollut punakapinallisiakin. Me uskotaan, että hän ei ole oikea kepulainen vaan punikki pohjimmiltaan.

Harhautus

Vaihdetaan sanan merkitys kesken argumentointia, jolloin haetaan tukea halutulle johtopäätökselle. Kikkaillaan sanan vivahteiden kanssa, tai tulkitaan se tarkoitushakuisesti väärin ja käytetään alkuperäisen sanan tilalla muunnosta. Tämä toimii varsinkin käännösten ja lainasanojen yhteydessä sekä sellaisten, joiden suomenkielinen käyttö tai merkitys on vielä vakiintumatonta.

  1. A esittää väitteen X ja käyttää sanaa Z.
  2. B panee sanan Z tilalle Q:n.
  3. B hyökkää väitettä X vastaan käyttämällä Q:ta tai lisäämänsä muunnoksen avulla kehittämäänsä väitettä Y vastaan.
  4. Siksi A:n esittämä väite on epätosi.

– Kun Olli Immonen kirjoitti Facebookiin monikulturismista, en voi hyväksyä hänen hyökkäystään monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia vastaan: sehän on silkkaa perussuomalaisten rasismia.
– Mitä eroa noilla sanoilla muka on?
– Voit tarkistaa sanakirjasta, jos et ymmärrä. Katso sitten vaikka islamismi ja islamilaisuus.
– Ai joo, nyt hokasin tämän eron: oliko nyt sitten kyse -ismi-päätteestä eli politiikasta vai mistä, transkulttuurisuudestako?
– Mikä se on?

Havainnollistaminen

Väitteen määrittely ei onnistu selkeästi ja havainnollistaminen on epäselvää.

  1. A esittää väitteen X.
  2. B kysyy selvennystä X:lle tai käytetylle termille.
  3. A toistaa väitteensä vielä mutkikkaammin.
  4. Siispä X:n täytyy olla totta.

– Tiedät varmaan, että ihminen rakentuu hengestä, ruumiista ja sielusta?
– Siis mistä hengestä?
– No Pyhästä hengestä tietysti. Sehän saadaan jo kasteessa, ja se on Jumalan vaikuttava voima.

Historia

Historiallista analogiaa perustellaan sillä, että koska jotain on joskus tapahtunut, vastaavaa voi tapahtua uudelleenkin. Tähän liittyy usein hätäinen tai ylimalkainen yleistys, jota perustellaan huterasti.

  1. X on tapahtunut joskus.
  2. Koska X tai X:n kaltainen on tapahtunut joskus, niin voi tapahtua uudelleen.
  3. Siksi X on tosi.

– Otatkö döner kebabin?
– Ei mä otan ihan tavallisen. Se ei sovi mulle.
– Miten niin sovi?
– Söin sitä İçmelerissä toissakesänä, ja mulla meni maha sekasin. Sen jälkeen en ole sitä syönyt, mut kylläkin näitä muita.

– Luitko lehdestä, että Bagdadista tulee paljon pakolaisia Eurooppaan lentämällä, myös Suomeen?
– Joo, kyllä luin, että tervetuloa vaan.
– Oletko yhtään ajatellut, että tänne voi olla tulossa niitä, jotka ovat räjäytelleet autopommeja siellä ja ehkä kuuluneet alkaidaan, vai mikä se oli?
– Nii, et mikä oli sun pointti?
– Nyt kun ne tulee tänne, Supolla on kädet täynnä työtä. Mistä sen tietää, että vaikka ne aloittaisi pommikampanjan Helsingissä tai Imatralla ja hyökkäis meitä vastaan niin kuin Irakissa amerikkalaisia.

Hitler-argumentti (muunnelmineen)

Tällä argumentilla on monia muunnelmia, ja se on varsinkin median ja poliitikkojen suosiossa. Hitler voi korvautua rasismilla tai jollakin ideologialla, joka on yleisen mielipiteen tai suuren joukon arvojen vastainen. Usein hyökätään henkilöä tai jotain argumentoinnin osaa vastaan ja liitetään se (käyttämällä eri argumentointivirheitä) tähän virhepäätelmään.

  1. A esittää väitteen X.
  2. Joko A tai X yhdistetään jotenkin Hitleriin tai vastaavaan.
  3. Siksi X on epätosi.

– Tiedätkö, miksi en äänestä koskaan Vasemmistoliittoa.
– En, no kerro.
– Tiedät varmaan, että natsi-Saksassa oli kaikille ilmainen julkinen terveydenhuolto. Nyt sitten nämä vasemmistopopulistit haluavat toimia kuin natsit ja lisätä ilmaisia sairaanhoitopalveluja sen sijaan että ne yksityistettäisiin.
– Tuohan on aivan kuvottavaa. Hyvä kun kerroit.

– Luin MV-lehdestä Jyväskylän mellakasta elokuun alussa 2015...
– Mitä? Mistä luit? Älä usko sanaakaan, mitä siinä lehdessä on. Se on on täyttä rasistista shittiä. Ne natsit hakkasivat porukalla viattomia sivullisia, ja se siitä. Etkö osaa kunnon lehtiä lukea. Missä on sun medialukutaidot?
– Juu, mut Facebookissa ne kerto ihan muuta...
– Voi v–ttu, älä jaksa, että olet tyhmä!
Ks. aiheesta lisää: Keskisuomalainen, Iltalehti, patriootti.com

– Oletko huomannut, miten lehdistössä on julkaistu vihapuhetta: valtamedia yllyttää vihaa äärioikeistoa kohtaan ja vastamedia vastaavasti maahanmuuttajia kohtaan.
– Miten voit esittää tuollaista?! Ei natsirasisteja ja mamuja edes voi verrata keskenään.

Hylkääminen

Englanniksi sunk cost tai waste-argumentti vetoaa toiminnan jatkamiseen tai kaikki sitä ennen siihen liittyvä toiminta osoittautuu hyödyttömäksi. Yleensä tämä on enemmän tunteisiin vetoamista tai tulevaisuuden epämukavilla tapahtumilla pelottelua kuin uskottavaa argumentointia.

  1. Jos A lopettaa X:n tekemisen nyt, kaikki X:ään liittyvä toiminta menee hukkaan.
  2. Jos A lopettaa X:n, siitä seuraa ikävyyksiä A:lle
  3. Siksi A:n pitää jatkaa X:ää

– Minusta alkaa tuntua, että olisi varmaan parempi keskittyä mallin hommiin, kun se alkaa sujumaan.
– Ajattele nyt järkevästi. Olet opiskellut lukiossa jo yli kaksi vuotta. Oletko ajatellut tätä loppuun saakka?
– Olen, olen. Jatkan kilpatanssia, mallintöitä ja olen aloittanut jumppaohjaajakurssin...
– No, voi, voi. Omapahan on ratkaisusi. Tulet katumaan päätöstäsi vielä, ja olen varma, että tästä on haittaa sinulle tulevaisuudessa.
– Sepä nähdään.

Hyökkäys henkilöä vastaan

Hyökätään henkilöä tai hänen aikomuksiaan eikä argumenttia vastaan. Tätä kutsutaan myös ad hominen -virheeksi.

  1. A esittää väitteen X (tai A:sta esitetään väite X).
  2. Hyökätään A:n persoonaa vastaan.
  3. Siksi A:n väite X on epätosi.

– Facebookissa on monia ihmisen yksityisyyttä loukkaavia tiedonkeruutapoja.
– Mitä sinä Facebookista tiedät, kun et sitä edes käytä?

– En luota tyyppiin ollenkaan.
– Mikset?
– Karhinen yrittää vaikuttaa ehkä liikaakin kunnanhallituksessa, vaikka on niin epäluotettava tyyppi. Tiesitkö siitä vanhasta petostuomiosta?

Juuso Tahvanaisen natsihenkiset mielipiteet maahanmuuton vähentämisestä voi jättää omaan arvoonsa.
– Nii-in, sä olet niin ennakkoluuloinen, että et varmaan usko, vaikka kelloa kysyisit.
– Osuit naulan kantaan!

– Opetustoimenjohtaja on niin mukava mies, ja hän tekee työnsä aivan mahtavasti, joten hänen täytyy olla oikeassa väittäessään, että Kekkurin ja Sampolan koulut on aika sulkea.

Hätäinen yleistys

Tehdään yleistys liian pienestä otoksesta, harvinaisesta tapahtumasta tai ilmiöstä. Ks. myös valokeila.

  1. X:stä on seurannut Y.
  2. X:stä voi aina seurata Y.

Lehdessä luki taas, että Moldovian romaneja jäi kiinni varkauksista. Kaikki ne ovat varkaita.

– Koska olet käynyt viimeksi etelässä?
– On siitä aikaa. Minä lopetin lentokoneella matkustamisen siihen paikkaan, kun näin uutisissa, miten ne terroristin lensivät koneensa WTC-torneihin. Ei sitä koskaan tiedä, mikä terroristi tulee mihinkin koneeseen.

– Tiäksä, et meidän kuvismaikka on ihan himotreenaaja.
– No, enpä tiedä, kuinka niin?
– Se oli eilen Aplicossa treenaamassa ja sillä oli mageet kledjut.

Irrelevantti johtopäätös (ignoratio elenchi)

tarkoittaa irrelevantin (eli asiaan vaikuttamattoman tai epäolennaisen) väitteen tai perustelun esittämistä, ja siksi argumentti on epätosi.

  1. A esittää väitteen X ja perustelee sitä Y:llä.
  2. X:stä seuraa Z.
  3. Siksi X on tosi.

– Meillä on lapsilla tiukat säännöt: vain kaksi tuntia päivässä ruutuaikaa.
– Meillä ei ole mitään. Jenna katsoo kaiket illat eri sarjoja teeveestä, Netflixistä ja Viaplaysta.
– Tossa ei ole kyllä mitään järkeä!
– Tossa on kyllä enemmän järkeä kuin tajuatkaan. Jennasta tulee isona näyttelijä, ja nyt hän käyttää aikaansa telkun ja sarjojen katseluun niin paljon kuin haluaa. Siinähän sitä oppii näyttelemistä, kun seuraa näyttelijöitä.
– Niin varmaan.

Jaotteluvirhe

  1. Koko X:llä on ominaisuudet A ja B.
  2. Siksi X:n osilla on ominaisuudet A ja B.

– Tiesitkö, että ruokasuola on natriumkloridia, eli natriumia ja klooria.
– Totta kai, ja onhan suola on syötävää, niin miksei kloorikin. Ei mulla ole mennyt vatsa koskaan sekaisin, vaikka olen juonut uimahallin vettä. Välillä vain niin janottaa, kun ui pitkiä matkoja.

Johdattelu

Käytetään tunteisiin vetoavia sanoja, joilla tehostetaan argumentointia. Kyse on enemmänkin retorisesta keinosta, mutta jos sillä pyritään manipuloimaan vastaanottajaa, kyseessä on tavallinen argumentointivirhe.

  1. A väittää, että X on tosi.
  2. A käyttää tunteisiin vetoavaa tai voimakasta kieltä.
  3. Siksi X on tosi.

– Oletko varma päätöksestäsi vaihtaa työpaikkaa?
– Kyllä minä olen tullut siihen päätökseen.
– Oletko harkinnut, että tuskin pääset vastaavaan ansiotasoon, saat yhtä hienoja projekteja ja niin mahtavia työsuhde-etuja kuin meillä.
– Olkoot vaikka kuinka "hienoja" ja "mahtavia", mut tässä tää ilmoitus on sitten paperilla.

Julkkisargumentti

Varsinkin mainoksissa käytetään tätä argumentointitapaa. Kun väite hyväksytään, se perustuu enemmän julkisuuden henkilön asemaan ja imagoon kuin argumentin vahvuuteen.

  1. Julkisuuden henkilö mainostaa tai käyttää X:ää.
  2. Siksi pitää saada X.

– Lapset hei, onko hyviä isänpäivälahjaehdotuksia?
– Ostetaan sille Omegan kello. Näin juuri mainosbannerin siitä. George Clooneykin käyttää sitä.
– Se voiskin olla hyvä idea. Bossin puku päällä ja Vuittonin laukku olalla iskä erottuu kentällä tavallisista junteista.
– Oliko se Bono, kun käyttää niitä laukkuja?

Kalteva pinta

Väitetään jokaisen vaiheen toteutuvan vääjäämättä.

  1. Jos on X, sitä seuraa Y, sitä seuraa Z...

Kannabista ei voi laillistaa, sillä se johtaa vahvempien huumeiden käyttöön, esim. amfetamiinin ja kokaiinin, kunnes nekään eivät riitä ja käyttäjästä tulee heroinisti.

Kun nuori jää ilman opiskelupaikkaa, hän syrjäytyy. Syrjäytyminen johtaa työttömyyteen, mikä aiheuttaa masennusta. Masentunut ihminen menettää työkykynsä ja joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle.

Kyllä sinun täytyy pitää kuria luokassa. Jos annat oppilaille enemmän valtaa, niin pian huomaat, että nehän kävelevät ylitsesi eivätkä tee yhtään mitään.

Kateus

Henkilö kadehtii toista ja kateuden kohde syyllistetään, esim. omaisuus, maine jne.

  1. A on kateellinen B:lle.
  2. Siksi B:n toiminta on moitittavaa.

On se vaan niin väärin, että minä joudun maksamaan eläkkeistä veroja ja kituuttamaan Suomessa. Portugalissa herrat elävät verottomilla eläkkeillään paksusti. Hyi, hävetköön!
Ks. Helsingin Sanomat 9.2.2015 ja HS 14.8.2015

Vaikka Johanna Tukiainen on kuuluisa ja rikas, olen ihan varma, ettei hänellä silti mene hyvin, ja tuskin hänellä on edes ystäviä, pelkkiä siipeilijöitä vaan.

– Nokian entinen toimitusjohtaja neuvotteli itselleen todella hyvän irtisanomiskorvauksen: 24,2 miljoonaa euroa.
– Ei todellakaan ole oikein, miksi Stephen Elopille annettiin miljoonia, kun Nokia myytiin ja tuhannet saivat potkut. Sen palkka oli muutenkin ylisuuri. Mä en tienaa ikinä niin paljon kuin se muutamassa vuodessa.
– Taidat olla vain kateellinen. Ks. video

Kehäpäätelmä

Johtopäätös tehdään suoraan tai välillisesti oletuksista. Sitä käytetään premissinä eikä eri väitteenä.

  1. X on tosi Y:n perusteella.
  2. Y on tosi X:n perusteella.

Sinun on pakko olla väärässä, kun en tajua puheistasi yhtään mitään.

– Seurasitko vaaliväittelyä ja miten kristillisten edustaja pärjäsi?
– Joo, katoin siitä alusta puoli tuntia.
– Päivi oli siis niin loistava, kun se oli taas oikeassa.
– Miten niin?
– Siksi tietysti, kun se on aina oikeassa.

Jos oluen juominen ei vielä ole laissa kielletty urheilukilpailuissa, sitten pitää säätää sellainen laki.

– Tämä kustannuslaskelma vaikuttaa hyvältä, mutta voiko joku muu vahvistaa sen?
– Tiedän, että myyntipuolen pomo sanoi sen olevan loistava.
– Selvä juttu, mutta mistä tiedän Riitan pitäneen sitä hyvänä?
– Juurihan mä sanoin, ja luotan kyllä häneen.

Ks. video

Keskikenttä

Äärimmäisyyksiä tavataan pitää huonoina vaihtoehtoina, ja tässä virhepäätelmässä totuus löytyy keskeltä.

  1. X ja Z ovat ääripäitä.
  2. Y on niiden keskellä.
  3. Siksi Y on oikein.

– Luepa tätä Seuran artikkelia alkoholista ja sen hyödyistä.
– En tiennytkään, että Punaviinilläkin on niin paljon hyötyvaikutuksia. Katsoitko myös tuon kainalojutun, mihin kaikkeen kannabista voi käyttää, siis lääkkeenä tietysti.
– Katos vaan, tilataan heti huomenna hampun siemeniä, jotta päästään polttelemaan, ja aamusta mennään heti Alkoon. Kunhan pysytään parin paukun päivätahdissa ja muutaman punkkupullon viikkotahdissa, hyvin menee, ja saadaan ylläpidetty terveyttä ja ennaltaehkäisty monia sairauksia. Onhan näköjään kohtuukäytöstä enemmän hyötyä kuin täysraittiudesta. Ks. suositus.

– Minkä verran tämä bemari maksaa?
– Hintapyyntö on 20 000 euroa.
– Tarjoan siitä 2000 euroa.
– Älä ole naurettava. On siinä hiukan liikkumavaraa...
– Selvä, tehdään kompromissi 9000, sovittu?

Kielikuva

Kielikuva eli metafora on lähinnä retorinen keino, sillä se ei voi olla kirjaimellisesti tosi, vaan analogian keinoin yritetään todistella väitettä usein tunteisiin vetoamalla. Kuvakieleen liittyvät kielikuvat ovatkin uskottavuuden kannalta heikkoja.

  1. Esitetään väite X.
  2. Väitettä tuetaan metaforalla Y.
  3. Siksi X on tosi.

Naton on otettava järeämmät otteet terrorismin vastaisessa taistelussa. Enää ei riitä, että lähetetään kommandojoukkoja ja isketään ilmasta miehittämättömillä lennokeilla. Pelkkä käärmeen pään katkaisu ei johda mihinkään. Hydralle versoo hakattujen tilalle uusia, ja tuntuukin, että terroristijärjestö on saatava kitketty juurineen irti.

Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienonen kertoi, että edellinen toimitusjohtaja sai ohjeen olla käyttämättä moottorisahaa pienempää työkalua. Seuraaja ottaakin käyttöönsä oksasakset. Vielä ei kuitenkaan ole selvää tarvitaanko pensasleikkureitakin.

– Ihan niin± kuin Jaguaari, jolla ajelen. Jos koko ajan painaa talla pohjassa, eikä kaaraa huolleta koskaan, tulee vastareaktio. Samoin käy ihmiskehon, jos levon ja työn suhde vääristyy. Se tuntuu varsinkin suoritusbisneksessä, jota oma työnikin on. (Juhani Tamminen)

Kompleksisuus

Kompleksinen kysymys on tavallinen poliisisarjoissa, joissa kuulustelija esittää sen. Heikkolahjainen roisto myöntää syyllisyytensä vastauksessaan tai toimii niin kuin Hymyhuulissa Arvi.

  1. A esittää väitteen / kysymyksen X, joka sisältää ennakko-oletuksen
  2. Vastaapa B siihen, miten hyvänsä, X on tosi.

– Mihin piilotit Siwasta ryöstämäsi rahat?
– En mihinkään.
– Selvä, olet siis pannut ryöstösaaliin haisemaan.

Konflikti

Kun osapuolten väliset suhteet kiristyvät, se voi vaikuttaa vuorovaikutukseen. Tällöin henkilöiden välinen kiista saattaa romuttaa järkevän argumentoinnin kokonaan, eikä toisen osapuolen argumentteja hyväksytä ollenkaan.

  1. A esittää väitteen X.
  2. Väite X on epätosi, sillä A esitti sen.

– Jarkko, tämä sun ajatus myyntiosaston ryhmittelystä ja uudelleensijoittelusta on fantastinen. Ajatella, ettei se tullut edes minun mieleenikään. Tätä lähdetään viemään johtoryhmässä eteenpäin.
– Ei se oikestaan minun ajatukseni ollut, vaan Rauno sen on työstänyt.
– Vai Rauno. Ei kai se sitä kokonaan tehnyt?
– No, joo. Se on lähes samanlainen kuin sen entisessä työpaikassa.
– Ai jaa. Ei me sitä sitten viedä mihinkään?
– Selvä.
– Siltä mieheltä ei tullut yhtään hyvää ehdotusta yhtään mihinkään. Se on varsinainen pyrkyri, voitti minut golfissakin.

Konkretisointi

Abstraktia asiaa käsitellään todellisena tai fyysisesti olemassa olevana.

  1. X abstrakti ilmiö tai käsite.
  2. Siispä X voidaan ymmärtää tai X:ää soveltaa konkreettisesti (kirjaimellisesti).

– Kunhan vain jaksat odottaa tosirakkautta. Se oikea löytää kyllä luoksesi.
– Nin, et se sitten ottaa jonkun hahmon ja kävelee Jonnena tai Jannena mun luo vai?

Fingerporin huumori perustuu usein juuri konkretisointiin, jossa kaksimieliset tulkinnat hauskuuttavat. Katso galleria. Väkinäisissä vitseissä tahallinen väärinymmärtäminen ei paljon naurata.

 

Kontekstomia

Lainataan lähdettä sanatarkasti, mutta se irrotetaan kontekstistaan ja alkuperäinen merkitys tarkoituksellisesti muutetaan.

  1. X on kontekstissa A.
  2. X siirretään kontekstiin B.
  3. X:stä kehitään väite Y kontekstissa B.
  4. Siksi Y korvaa X:n, ja Y on tosi.

Ks. vuoden 2012 hihamerkkikohu: James Hirvisaaren avustaja kirjoitti aiheeseen liittyvän pakinan, ja lehdistö irrotti sen alkuperäisestä kontekstistaan (Iltalehden uutinen). Lue vielä jälkinäytös Ylioppilaslehdestä.

Kuulopuhe

Tavallista on, että ihmiset kuulevat ja tulkitsevat sanottua ja tehtyä eri tavoin. Usein kuulopuheisiin perustuvat kertomukset ja ristiriidat ovat juoruilua, panettelua ja juonittelua, varsinkin jos juoruilijan ja kohteen välillä on jännitteitä.

Luottamuksen voi menettää jo ensimmäisellä kerralla. Poikkeuksena on se, kun luotamme siihen mitä kuulemme, mutta valheista ja virheellisistä tiedoista usko rapisee nopeasti.

  1. A kertoi B:n sanoneen, tehneen, nähneen X:n.
  2. Siksi X on tosi.

– Arvaat varmaan minkä takia olet rehtorin kansliassa.
– No, en yhtään.
– Nimeltä mainitsematon oppilas kertoi sinun homotelleen ja haukkuneen minua ja muita opettajia. Sellainen peli ei vetele ja saat jälki-istuntoa.
– Vai niin, onko joku muukin sen kuullut?
– Se riittää että yksi oppilas kertoi minulle sen. Sinun sietäisi hävetä!
– Arvaan, että tässä on Jenna tän takana. Se on kiusannut mua koko vuoden.
– Älä yhtään yritä! Oli se sitten Jenna tai kuka muu hyvänsä. Tästä tulee sitten myös kotiin Wilma-viestiä.

– Älä koskaan enää usko Nikken pörssivihjeisiin.
– Miksen muka?
– Se kertoi, että sen inttikaveri oli Talvivaaran hallituksessa ja se puolestaan oli kuullut kaverista, joka pelaa biljardia kauppa- ja teollisuusministerin kanssa. Oli kuulemma lukkoon lyöty, että firma pelastetaan eikä osakkeita mitätöidä. Panin sitten kaikki Nokiat myyntiin ja ostin Talvivaaraa tilalle. Voi helvetin helvetti sentään: kaikki meni.

Argumentointivirheitä L – P