Argumentointivirheitä T – Y
Lisäinfoa
Lisäämäni argumentointivirheet ja niiden selitykset on kerätty monesta eri lähteestä ja osa yhdistelty ja suomennettu omin päin. Latinan sanan fallare tarkoittaa suomeksi 'huiputtamista', ks myös englannin fallacy.
Argumentointivirheitä voidaan luokitella monellakin tapaa:
- Metafora on semanttinen virhe.
- Toiveajattelu on tunteilua.
- Loukkaukset ovat henkilöön kohdistuvia virheitä.
- Vaikenemiseen vetoaminen on päättelyvirhe.
- Yksinkertaistaminen on korrelaatiopohjainen virhe.
Lähdekirjallisuudesta suosittelen erityisesti Bo Bennettin teosta Logically Fallacious: The Ultimate Collection of Over 300 Logical Fallacies (2012), median argumentoinnista kiinnostuneille Douglas Waltonin Media Argumentation: Dialectic, Persuasion and Rhetoric (2007) sekä argumentointia (myös) retoriikan näkökulmasta: Emotive Language in Argumentation (Walton ja Macagno, 2014). Tutustu myös Kehnojen argumenttien kuvakirjaan. Katso myös posteri argumentointivirheistä.
Lyseo.org sivuston materiaali on vapaasti saatavilla (suurimmaksi osaksi), ja tuotan tänne sisältöä nykyään Verkko-sarjan lisämateriaaliksi. Ks. kirjan tiedot: Peda.net ja OnEdu. Oppikirjan käyttäjät voivat hyödyntää vapaasti näitäkin ohjeita. Esim. seuraaviin lukuihin nämä sisällöt soveltuvat hyvin:
- 2. Argumentointia ja retoriikkaa
- 3. Sananvapautta, sensuuria ja propagandaa
- 4. Vaikuttamaan pyrkiviä tekstilajeja
- 5. Puheviestintää
Oikeanlaista argumentointia tarvitaan eri tarkoituksiin, ja virhepäätelmistä on hyvä olla tietoinen, olipa sitten tekemässä mielipidetekstiä, valmistelemassa puhetta tai erittelemässä uutisen puolueellisuutta ja asenteellisuutta.
Muu (opetus)käyttö on rajoitettua, ks. käyttöohjeet. Osa kuvista on lisätty ponnahdusikkunoihin. PC:llä yksittäiset kuvat avautuvat niin kuin pitää, mobiililaitteilla saattaa olla, että yksittäiselle sivulle näin lisätyt kuvat avautuvat selailtavaksi galleriaksi.
T – Y
Tabu
Tabuvirheestä on kyseessä silloin, kun jokin asia, käsite, näkökulma, henkilö tai ryhmä rajataan tarkoituksella kokonaan ulkopuolelle. Yleensä kyseessä on manipuloinnista ja kontrollista, jolla yksipuolistetaan keskustelua.
- A esittää väitteen X ja Y johtopäätöstä varten.
- B esittää lisäksi väitteen Z samaa johtopäätöstä varten.
- A rajaa Z:n pois.
- Siispä vain vaihtoehdot X ja Y ovat käytettävissä johtopäätöstä Q varten.
– Tässä opettajainkokouksessa käsitellään oppituntien pituutta. Kyselyssä eniten ääniä saivat 45 min, 75 min ja 90 min.
– Näistäkö sitten päätetään?
– Ei, vaan olemme kanslistin kanssa tehneet suunnitelman lyhyimmän ja pisimmän oppitunnin vertailusta, ja...
– Niin, mutta 75 min sai eniten ääniä...
– Siitä emme enää keskustele, vaan jatketaan tosiaan näiden kahden muun vaihtoehdon vertailua, jotka näette tästä kalvosta...
– Seiso suorassa Jarkko! Tästä tulee kaksi tuntia jälki-istuntoa. Välituntivalvojana ollut Raija näki kun löit toista poikaa.
– Niin, niin, mutta niitä oli neljä ja ne hakkasivat mua jääkiekkomailoilla...
– Miksi siis menit lyömään isompaasi?
– Siinä oli Santtu, Eeli, Jami ja Tuukka...
– Vastaa nyt kysymykseen.
– Ne on kiusannut mua siitä saakka kun muutettiin Botswanasta takaisin Suomeen...
– Kai tiedät mitä lyömisestä seuraa?
– Viime viikolla ne rikko mun polkupyörän ja varasti repun. Sitten ne huutelee ja tönii koko ajan.
– Entä sitten? Nyt me keskustellaan vaan tuosta, mitä Raija näki eikä yhtään mistään muusta.
- Ensimmäisessä esimerkissä rehtori ajaa omia vaihtoehtoja ja jättää kolmannen huomioitta.
- Toinen esimerkki paljastaa kontrollinhalun. Opettaja on jo antanut tuomionsa ja pyrkii rajaamaan sitä vastaan olevat argumentit syyllistymällä itse tabuvirheeseen.
Tietämättömyys
- A esittää väitteen X.
- B ei tiedä mikä X on.
- Siksi X on epätosi.
– Voisimmeko tänä keväänä keskustella Maantiedon kirjasarjan vaihtamisesta uudempaan. Tämähän on jo kaksikymmentä vuotta vanha.
– Ei, ei, ja vielä kerran ei. Pitääkö tästä tosiaan väitellä joka kevät! Täytyy taas vääntää oikein rautalangasta. Tämä on niin paljon parempi.
– Oletko lukenut sitä toista?
– Tietäähän sen lukemattakin.
Toiveajattelu
Väite perustellaan joko oikeaksi tai vääräksi pelkästään sen takia, että väitteen esittäjä toivoo sen olevan niin.
- A toivoo, että X on tosi.
- Siksi X on tosi.
– Onpa hienoa, että oman kylän mies Kauko Juhantalo valittiin uudelleen eduskuntaan (2015). Siinä on rehellinen ja luotettava mies.
– Mitä höpiset. Sehän tuomittiin linnaan ja erotettiin eduskunnasta.
– Se nyt oli sellaista poliittista ajojahtia...
– Mun pitää vähän virkistää sun muistia. Juhantalo tuomittiin valtakunnanoikeudessa 1993, kun se vaati ministerinä lahjuksia SKOP:n pankinjohtajalta. Sitten erotettiin myös eduskunnasta, sai vankilatuomion, erotettiin asianajajaliitosta ja...
– Noihan on vanhoja juttuja. Minä olen pitänyt Kaukoa aina rehellisenä miehenä. Hän on tehnyt niin paljon tämän alueen hyväksi. Minun lisäkseni häntä äänesti 4 627 muutakin ja äänestän neljän vuoden kuluttua uudelleen, jos Kake on ehdokkaana.
- Usein pelkkään toiveajatteluun vetoavan kanssa on vaikea väitellä, sillä hän kiistää väitteet helposti muilla virhepäätelmillä niin kuin tilapäisväitteillä.
Toisto
Toistetaan väitettä ilman perusteluja.
- X on tosi, X on tosi...
Quentin Tarantinon leffa Pulp Fiction on todella hyvä. Kannattaa katsoa se, kun se on niin hyvä. Se tulee tänään neloselta. Katsokaa tai tallentakaa se. On se niin fantastinen. Se on kyllä yksi parhaista leffoista, mitä on ikinä tehty.
– Kannatan maahanmuuttoa ja sitä tulisi edistää.
– Ei todellakaan. Tänäkin vuonna mamutukseen menee kymmenen miljardia. Sille summalle olisi parempaakin käyttöä.
– Entä sitten? Edistettävä sitä olisi silti.
– Jos turvapaikan hakijoita ei olisi ollenkaan, Suomi saisi lyhennettyä velkojaan.
– Kuten jo sanoin, maahanmuutto on silti hyvä asia.
– Sun mielestä on varmaan parempi, että leikataan eläkeläisiltä asumistuet ja lisätään veroja, jotta voidaan ottaa lisää ulkomaalaisia.
– Pah, etkö ymmärrä, että maahanmuutto on jo sinällään hyvä asia?
- Ensimmäisessä esimerkissä on pelkkää hokemista ilman perusteluja.
- Toisessa mallissa hoetaan, että maahanmuutto on hyvä asia, mutta perustelut puuttuvat. Tämä ei ole väittelyä vaan kinastelua, joka päättyy siihen, että väitteen puolustaja vielä syyllistää toista osapuolta eli syyllistyy itse kahteen argumentointivirheeseen.
Tosimies, ei kukaan todellinen...
Jos joku ”todellinen” ryhmän jäsen käyttäytyy jollain tietyllä tavalla, häntä ei enää voi pitää ryhmään kuuluvana. Ks. Wikipedia.
- Jos A:lla on ominaisuus X, A ei kuulu ryhmään Y.
Uran alkuvaiheet oli kyllä hankalia. Muistan kerrankin, kuinka ammattikoulussa opettaja sanoi, että ei kai kukaan tosimies pompi sukkahousut jalassa jossain baletissa.
– Tästä on puhuttu jo ennenkin Timo. Sä olit Tapparan kannattajien kanssa kaljalla pelin jälkeen.
– Entä sitten?
– Kai sä ymmärrät, ettet sä voi olla mikään Ilves-fani, jos sä hengaat niiden kanssa.
Tunteisiin vetoaminen
Väite perustellaan sääliin ja tunteisiin vedoten. Varsinkin visuaalisilla keinoilla yhdistettynä vetoaviin tai syyllistäviin sanavalintoihin toiveajattelu tehostuu. Ks. myös koulukirjoistakin tuttu Pulitzer-palkittu kuva napalmin uhrista Vietnamin sodasta (lisätietoja ABC:n sivuilta.)
- A väittää, että X on tosi.
- X on tosi, koska olisi ikävää kuvitella, että X ei ole tosi.
- Siispä X:n täytyy olla totta.
– Näitkö lehdestä sen hukkuneen syyrialaispojan kuvan?
– Entä sitten? Niitä hukkuu varmaan tuhansia, kun ne pyrkii kumiveneillään kohti parempaa elämää.
– Tämä oli kyllä piste i:n päällä, ja olen vakuuttunut, että meidänkin kylään pitäisi saada pakolaiskeskus niin kuin sanomalehden pääkirjoituksessa luki. Se on meidänkin velvollisuus auttaa ja olla humaaneja.
– Älä jaksa! Ei niitä kukaan tänne ole ajamassa. Menkööt Saudi-Arabiaan tai Jordaniaan, minne pääsee maata pitkin. Vetoa nyt sitten vielä talvisodan henkeenkin!
– Miten sä voit olla noin julma, että kehtaat?!
- Syyskuussa 2015 hukkuneesta pikkupojasta tuli hetkessä viraali-ilmiö, jota media ja sosiaalinen media käytti moniin tarkoituksiin. (Ks. Guardian). Lasten kärsimyksiin ja vanhempien tuskaan vetoaminen on tehokas argumentointikeino, sillä se herättää lähes jokaisessa vanhemmassa säälin tunteita, ja siksi sen varjolla tehtyjä huijauksia ei ehkä ole helppoa myöntää tai tunnistaa. Väittely epäonnistuu, kun vastaväittäjä syyllistyy absurdiuteen ja väitteen esittäjä puolestaan hyökkää henkilöä vastaan ja syyllistää tämän eikä ota kantaa vastaväitteisiin.
Uhkailu
Uhkailuun ja pelkoon vetoamiseen ei tarvita edes kunnon perusteluja.
- Jos A ei hyväksy X:ää, hänelle tapahtuu jotain ikävää.
- Siksi X:n on tosi.
– Voisinko tehdä hyvä opettaja kirjallisuusesseen vasta ensi viikolla, sillä olen juuri parantunut keuhkokuumeesta.
– Toki voit palauttaa. Mutta jos en saa sitä tänään illalla, en arvostele sitä lainkaan, etkä saa kurssiarvosanaa. Jos tämäkin kurssi keskeytyy, et pääse ylioppilaskirjoituksiin, ja valmistuminen jää haaveeksi.
– Äiti mitä minulle tapahtuisi kuoleman jälkeen, jos en kuuluisi kirkkoon?
– Voi kulta eihän sinulla ole mitään hätää. Jos olisitkin niin kuin naapurin työtön juoppo, et pääsisi ikinä taivaaseen, vaan joutuisit ikuisiksi ajoiksi helvettiin.
Uutuusharha
Vedotaan vain uutuusarvoon, mutta perustelut puuttuvat tai ontuvat.
- Väitetään että X on totta.
- X on tosi, koska se on uusi.
– Voinko käyttää tällä kurssilla isosiskoni vanhaa oppikirjaa? Vertasin sitä uuteen painokseen, ja ei siinä ollut kuin muutamalla sivulla muutoksia.
– Et voi. Oppikirjaluettelossa on mainittu, että käytetään uusinta painosta. On siinä sitten muutoksia tai ei, kyllä uusin on aina paras.
Vahvistusharha (platoninen vahvistus)
Etsimällä etsitään tapauksia, joilla voi vahvistaa uskomukset, ja sitten vain "löydetään" ne.
– Tulepas tänne rehtorin kansliaan Jarmo!
– No, joo. Mikäs nyt on?
–
Tämä sun opetusmenetelmä ei nyt ota toimiakseen, kun lukuvuoden aikana tuli jo toinen oppilasvalitus. Toissa vuonnakin oli jokin tapaus.
– Niin, että noiden kolmen takia en voikaan opettaa kaikkia samaan tahtiin ja synkronisesti.
– Nii-in. Sinäpä sen sanoit.
– Entä sitten ne neljäsataa muuta, jotka eivät ole valittaneet teille rouva rehtori mitään.
– Emme puhukaan nyt siitä. Poikkeukset vahvistavat säännön!
– On se kumma juttu, kun koronaepidemian leviämisen pelossa seiskaluokkalaisetkin pantiin etäopiskeluun, vaikkei meidän kunnassa ole ollut kuukausiin tartuntoja eivätkä lapset juurikaan sitä levitä THL:n ja VHT:n tutkimusten mukaan.
– Vai tutkimusten! Kukkua kanssa! Kaverini jakoi Magneettimedian linkin, jossa ruandalaisten tohtorien tutkimuksessa ihan selvästi todetaan, että Covid-19 siirtyy lasten välillä heimosta toiseen siinä missä aikuisillakin.
- Ensimmäisessä esimerkissä "löydetään" pari tapausta, jotka vahvistavat rehtorin ennakkokäsitystä.
- Toinen esimerkki on tyypillinen sosiaalisessa mediassa, jossa unohtuvat sekä lähdekritiikki että analogia.
Vaikeneminen
Johtopäätös perustuu toisen osapuolen vaikenemiseen. Se ei voi olla todistelua, sillä todisteiden puuttuminen ei ole todiste. ”Vaikeneminen on myöntymisen merkki” on siis puppua.
- A esittää väitteen X.
- X:ää ei kumota eikä siihen oteta kantaa.
- Siksi X on tosi.
– Tässä palaverissa selvitetään, kuka on putsannut firman PR-tilin tyhjäksi.
– [Huokauksia, kaikki ovat pää painuksissa.]
– Arvasin, että te perkeleet olette samassa juonessa!
– Osaatko sinä muka koodata javapelejä?
– Totta kai.
– Näytä sitten.
– Miksi näyttäisin?
– Et sä taida mitään osatakaan.
- Ensimmäisessä esimerkissä tehdään virheellinen johtopäätös ilman perusteluja.
- Toisessa esimerkissä kysyjä ei saa kaipaamiaan todisteita, minkä perusteella päättelee vastustajan väitteen olevan epätosi.
Valehtelu
Valehteleminen jos mikä on virheargumentointia, sillä se on epärehellistä. Useinkaan huijaamisesta ei jää kiinni, ja siksi ihmiset uskovat jopa patologisiin valehtelijoihin. Kun valehtelija jää vilpistä kiinni, hän keksii usein tekosyyn tai sepittää tilapäisselityksen (ad hoc).
– Vastustan jyrkästi linnatuomion saaneen talousrikollisen nimittämistä palloseuran rahastovastaavaksi.
– Et voi olla tosissasi Janne. Siitä on yli kymmenen vuotta, ja siksi toisekseen Eija sai vain sakkoja ja ehdollisen tuomion.
– Mikä puppua. Etkö sä Eija muka ollut lusimassa?
– En todellakaan.
– Olit todellakin. Muistan sen hyvin lehdistä. Oli se sitten ehdollinen tai ehdoton, silti se oli linnatuomio, istuit sen tai et...
– Sä olet kyllä uskomaton valepukki.
– Itse valehtelet.
- Valehtelija paljastuu ja alkaa kinata ja syyllistää sen jälkeen toista osapuolta.
Valokeila
Mediaan liitetty virhepäätelmä on käytännössä samantapainen kuin hätäinen yleistys. Esim. media uutisoi asenteellisesti, ja siitä vastaanottajalle muodostuu käsitys, että väitteen voi yleistää koskemaan koko joukkoa, johon uutisen kohde kuuluu. Tähän liittyy usein tärkeysharha, eli vastaanottajalle syntyy vaikutelma asian tärkeydestä uutisoinnin määrän mukaan.
- A esittää B:stä väitteen X.
- B kuuluu ryhmään C.
- X koskee koko ryhmää C.
– Oletko huomannut uutisista, että Turkissa on ollut levotonta?
– Kyllä vain, Antalyassa oli ollut mellakka, Kaakkois-Turkissa on lehtitietojen mukaan aika levotonta.
– Niinpä, eikä Kreikkaankaan enää uskalla lähteä. Ties mihin saarelle niitä pakolaisia tulee kumiveneillään, terroristejakin voivat olla. Egyptikin on poissuljettu kohde, kun turisteja on ammuttu, ja siellä oli se vallankumouskin...että levotonta on. Paras mennä mökille vain.
Vetoaminen todisteiden puutteeseen
Oletetaan, että väite on totta, koska päinvastaisesta ei ole todisteita, tai vedotaan omaan epäuskoon.
- A väittää B:n tehneen X:n (ja perustelee sitä Y:llä).
- A ei pysty todistamaan argumenttiaan.
- Silti X on tosi.
– Sain nimettömän viestin, että sinä varastit Tervosen Timon puhelimen. Voitko todistaa, ettet ole sitä vienyt?
– Missä on sun todisteet, että minä sen pöllin? Onko silminnäkijöitä?
– Ei, mutta olet ennenkin jäänyt kiinni näpistyksistä! Saamari vieköön näsäviisas penikka!
– Puolet mun kurssin oppilaista luki vapaaehtoisesti kaksi kaunokirjaa.
– En todellakaan usko, että oppilaasi lukevat vapaaehtoisesti niitä kurssillasi. Miten voit todistaa sen?
- Todistustaakka kuuluu väitteen esittäjälle. Lisäksi vastaväittäjä asetetaan ennakkoon huonoon valoon sekä hyökätään henkilöä vastaan.
- Omaan tietämättömyyteen ja epäuskoon vetoamiset ovat argumentointivirheitä.
Vetoaminen väitteen kannattajien lukumäärään
Kyselyn tulosten mukaan yli 80% suomalaisista uskoo Jumalaan. Siksi hänen täytyy olla olemassa.
Viivyttely
Vitkuttelu on ehkä yleisin tekosyy ja argumentointivirhe ryhtyä sanoista tekoihin. Tähän kuuluvat uudenvuodenlupaukset, joista ei koskaan tullut mitään, ja uudistukset työpaikalla, joihin ei löydy aikaa sen paremmin kuin motivaatiotakaan.
– Moi Virpi, lähetäänkö combat-treeneihin niin kuin sovittiin?
– Ai juu…no nyt on sen verran töissä kiirettä, että palataan tähän ensi viikolla
...
– Moi, et siitä combatista taas, kun oli viime viikolla puhetta…
– No, voi sentään, kun pikku-Jonnella on taas korvatulehdus…
– Eiks, Ismo vois jäädä hoitamaan?
– No, periaatteessa kyllä, mutta kun toi polvikin on ollut kipeänä.
...
– No, moi, että se combat on menny jo neljä viikkoa, enkä oo saanut sua kiinni.
– Joo-o, mulla onkin ollut mielessä soittaa, mutta aina se on jäänyt, ja someviestit on vissiin mennyt joten ohi. Mut hei, jos me tehdäänkin niin, että katotaan joulun jälkeen uusiksi, kun Jonnekin aloitti tuolla musiikkiopistossa, että siihen kuskaamiseen menee oma aikansa…
- Tekosyyt eli tässä ad hoc –perustelut eivät vakuuta ketään.
Vilpillisen syyn oletus
Väitteen esittäjän argumentointi kyseenalaistetaan liittämällä siihen vilpilliset tai muutoin kelvottomat motiivit. Toisinaan päättelyvirhe voi johtua kuulopuheista ja huhuista; toisinaan sille on perusteita, kun hyväveliverkostossa toimitaan rakenteellisen korruption harmaalla alueella.
- A esittää väitteen X
- B kyseenalaistaa A:n motiivit, ja siksi X on epätosi
– Mitä sunkin piti tulla tänne puuteroimaan? Mikset tilannut tiskiltä?
– No, kun Jorma änkesi siihen ja yritti iskee…
– Ai laskutuksesta Virtasen Jorma?
– No just.
– Iskikse silmää tai alko lääppiä tai jotain?
– No, eikun moikkasi…
– Niin, et siitä päättelit. Sehän on ihan mukava mies.
– Mutku Liisa sanoi, et se on ihan pervo, ja venaa hetki…nii täs on sen profiilikuva Tinderissä.
– Niin, Liisa kipuilee siitä erosta vieläkin, ja toihan on aika söde kuva punttisalilta.
– Mut jotain se varmasti aiko yrittää…
– …ettei vaan olis ollut small talkia. Mennään nyt niitä kaipiroskia jonottamaan…
– Kyllä minusta kaupunginvaltuuston pitäisi päättää kauppakeskuksen kaavamuutos ja lisätä rakennusoikeutta.
– Mutta muista sitten jäävätä itsesi, sillä ethän voi valtuutettuna ja hallituksen varapuheenjohtajana olla näistä päättämässä.
– Totta kai. Lain kirjainta pitää kunnioittaa. Anna saa viedä tämän eteenpäin, kun on ryhmän puheenjohtaja. Tämä on siis sovittu, ja minun tyttärestäni Leenasta tulee perustettavan kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja.
– Näillä mennään. Hoidellaan sitten myöhemmin niiden minun naapurieni rantatonttien pakkolunastus.
– Aivan. Siitä niemenkärjestä voisi lohkaista Leenalle sen kalliotontin.
– Ilman muuta!
- Ensimmäisessä esimerkissä ennakkoluulot aiheuttavat virhetulkintoja, ja asenteellisuutta yritetään perustella kuulopuheisiin ja heikkoon päättelyyn perustuen.
- Kabineiteissa suhmuroidaan ja hyväveliverkostoissa toimitaan. Vallan kulisseissa tehdään päätöksiä, joista hyötyvät sekä poliitikot että heidän sidosryhmänsä.
Vinoutunut otos
Tutkimusaineistosta tai populaatiosta otetaan vinoutunut otos, jonka perusteella tehdään virhepäätelmä. Tilastosta voidaan nostaa esimerkiksi yksittäinen kokonaisuuden kannalta vähäpätöinen osa ja ylikorostaa sitä.
- Puolueellinen otos Y on otettu populaatiosta A.
- Populaatiosta A on tehty Y:n perusteella johtopäätös X.
- Siksi X on tosi.
– Onpa hienoa, että Rumbitan suosio on valtavaa. Tein kyselyn, johon vastasi lähes sata ihmistä, ja sen perusteella yli 90% harrastaa sitä säännöllisesti kerran viikossa.
– Uskomatonta! Miten oikein teit gallupin?
– No, heti tanssitreenien jälkeen annoin lomakkeen, jonka useimmat täyttivätkin heti.
Kesällä 2015 mediassa keskusteltiin työaikojen pituudesta: onko se pitkä vai lyhyt?
- Tilastokeskus: Suomen työaika on Euroopan lyhimpiä.
- Osmo Soininvaara: Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä
- Iltasanomat: Isot erot – he tekevät Suomen pisintä työviikkoa, he lyhintä
Virheellisen seurauksen oletus
Tapahtumat ovat sattumalta lähekkäin, eikä syy-seuraus-suhdetta voi todistaa.
- X on tapahtunut.
- Y on tapahtunut joskus aiemmin samana päivänä, viikkona, vuotena, kellonaikana jne.
- Siksi X on seurausta Y:stä tai perustuu siihen.
– En voi ymmärtää Olli Immosen monikulturismiviestiä ja hänen Breivik-sympatioitaan. Hänhän kirjoitti samalla viikolla tekstinsä, kun Utøyan saaren murhenäytelmästä oli kulunut muutama vuosi.
– Mitä ihmettä?!
– Etkö ole lukenut Tom Packlanin kirjettä?
- Ks. Tom Packalenin avoin kirje Uudessa Suomessa, jossa hän tekee politiikkaa.
Väärä analogia
Sama kuin analogiavirhe.
– En ymmärrä, miksi niin monessa maassa naisten tekemät abortit on kielletty. Saavathan naiset äänestää, juoda alkoholia ja ottaa tatuointejakin.
– Miten muka abortti ja tatuointi liittyvät toisiinsa?
Jääkiekkoilija Patrik Laine teki uransa ensimmäisen hattutempun. Sipilän hallitus luulee, että menestymme leikkaamalla osaamisesta. Tätä voi verrata siihen, että Suomen jääkiekkoliitto luulisi, että suomalaisia varataan enemmän NHL:ään leikkaamalla juniorityöstä. "Mikäli Sipilän hallitus haluaa, että Suomesta tulee jatkossakin rovioita, laineita ja holmströmejä, sen kannattaisi kuunnella [SDP:tä] ja korjata huonoja päätöksiä."
- Asioiden rinnastaminen ontuu ensimmäisessä esimerkissä.
- Seuraavassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne keksii yhdistää Patrik Laineen ja puoluepolitiikan Facebook-päivituksessään 20.10.2016.
Väärä dilemma
Väärä vastakkainasettelu on samankaltainen kuin mustavalkoajattelu. Tässä huijauksessa asetetaan vain kaksi vaihtoehtoa vastakkain, vaikka todellisuudessa niitä voisi olla useita. Poliittisessa retoriikassa väärä dilemma on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ks. myös bifurkaatio.
- Joko väite X tai Y on tosi.
- Y on epätosi.
- Siksi X on tosi.
– Mä en ymmärrä alkuunkaan tätä ihmisten tappamisenhalua. Ajattele nyt jos kaikki aseet hävitettäisiin maailmasta ja armeijat lakkautettaisiin, sillä rahalla saisi ostettu kaikille ruokaa, ja nälänhädät poistuisi.
– ?!
– Äänestäkää meidän puoluettamme, sillä takaamme, että viime vuonna käytetyt 500 miljoonan euron pakolaiskustannukset käytetään täysin eläkeläisten veroprosenttien keventämiseen.
– Miten se muka onnistuu?
– Mitä? Sehän on helppoa kuin heinänteko, sillä siirrytään juustohöylästä korvamerkkeihin.
- Väärää vastakkainasettelua ryyditetään vielä toiveajattelulla ja oletetuilla seurauksilla.
- Poliitikko asettaa kaksi asiaa vastakkain, vaikka todellisuudessa säästökohteita on lukematon määrä. Loppu onkin sitten poliittista sanahelinää, eli tässä tapauksessa väärä rinnastus ja epätäsmällisesti käytetyt metaforat.
Väärä suunta
Tämä on klassinen häntä heiluttaa koiraa -virhepäätelmä, jossa seurauksesta tehdään premissi.
– Jokainen varmaan tietää tämän tilanteen, miksi ollaan tässä YT-neuvottelussa, eli meidän on pakko puolittaa myymäläetsivien määrä kauppakeskuksessa.
– Mitä ihmettä! Mehän on saatu lisää varkaita kiinni, kun Oona ja Pipsa astuivat kuvioihin.
– Osuit asian ytimeen Anselmi. Sun on pärjättävä Vilhon kanssa jatkossa. Kun noi nuoremmat tuli mukaan, se on aiheuttanut näpistyksissä melkoisen piikin. Toisin sanoen myymälävarkaudet ovat lähes kolminkertaistuneet. Supistuksilla pystytään palaamaan takaisin normaalitilaan.
Terrorismin vastaisen yksikön määrää supistetaan, sillä olemme huomanneet lisäresurssien aiheuttaneen terrorismia: kiinniotettujen määrä on lisääntynyt huomattavasti.
Väärä tulkinta
Usein tulkitsemme muita ihmisiä ja argumentteja esimerkiksi premissiin sisältyvään tai siitä pääteltävissä olevaan asiaan virheellisesti. Voi olla, että päättelemme peitellysti ilmaistun premissin tai sen taustaoletuksen virheellisesti. Ks. Wikipediasta logiikka ja lingvistiikka.
– Nyt mennään ja vedetään Jonnea pataan!
– Miksi ihmeessä?
– Se kehui mun mopoautoa "cooliksi" ja sit se niinku virnisti jotenkin päälle.
– Vitun homo! Ensi välkällä jätkä saa turpaan!
– Tuotko Jessica kaupasta 100% ananasmehua ja Gaucamolekastiketta?
– Joo, joo.
-----------
– Miten mä nyt laitan karibialaista, kun et voinut tuoda edes noita mun pyytämiä kaupasta?!
– Mut, mähän toin.
– Katopa tarkemmin tosta tuoteselosteesta: lisätty sokeria, tehty tiivisteestä. Guacamolessa ei ole avokadoa ollenkaan vaan keinotekoista avokadoaromia!
Yhteyden tuoma syyllisyys
Tämä on läheistä sukua assosiaatioharhalle.
- A:lla ja B:llä on toisiinsa jokin yhteys, joka voidaan todentaa.
- Siispä A:lla ja B:llä on yhteisiä ominaisuuksia, arvoja tms.
Kansanedustaja Immonen oli samassa valokuvassa Suomen Vastarintaliikkeen jäsenten kanssa. Immosen täytyy itsensäkin olla fasisti. Hyväksymmekö fasistisen hallituspuolueen?
– Tiesitkö muuten, että Vihreiden kansanedustajalla oli Instagramissa kaksi seuraajaa, joilla oli yhteyksiä uusnatseihin?
– Sehän on kamalaa. En olis uskonut. Onko se jo erotettu eduskuntaryhmästä?
- Suomen Vastarintaliike demonisoidaan. Yhteinen kuva liittää kansanedustajan tämän ryhmän jäseneksi ja hänen edustamaansa puolueeseen.
- Toisessa esimerkissä yhteys muodostuu vieläkin heiveröisemmällä yhteydellä.
Yksinkertaistaminen
Yleensä yksinkertaistetaan tai yleistetään, ja siihen vetoamalla perustellaan väite todeksi.
– Voisimmeko jakaa tällä kertaa ylioppilaskokeet vähän tasapuolisemmin, kun minulla on...
– Sami, Sami, miksi sun pitää aina olla niin kriittinen. Toi ei ole taaskaan yhtään rakentava avaus. Missä on sun humaanisuus ja moraali. Tiedät ihan hyvin, että me on näin tehty aina aiemmin, ja vanhemmilla lehtoreilla on tässä päätösvalta.
– Mitä sulle nykyään kuuluu?
– Menin viikko sitten naimisiin.
– Mitä?! Pari viikkoa sitten et edes seurustellut.
– Mut mä tiesin heti, kun tapasin Iborin. Se katsoi mua ruskeilla silmillään ja vei heti jalat alta. Mä tiesin heti, et se on mun elämän rakkaus ja et me eletään loppuelämä yhdessä...ja sit perjantaina mentiin maistraattiin...
– Hä, mut ethän sä ennen oo ollut kenenkää kaa kuukauttakaan...
– Sydän sanoi niin, ja me ollaan tosirakastuneita...kyllä 19 vuotta vanha sydän tietää, kun se oikea tulee kohdalle.
- Ensimmäisessä esimerkissä nuorta opettajaa nöyryytetään vetoamalla kielteisesti yleistykseen. Sekään ei riitä, vaan syyllistetään epähumaaniksi ja moraalittomaksi sekä vedotaan perinteisiin ja viedään päätösvalta perusteettomasti.
- Toisessa esimerkissä kokematon hupakko tekee muka loppuelämää koskevan päätöksen muutaman päivän tuttavuuden perusteella. Itsepetosta vauhditetaan vielä metaforavirheellä.
Yhdistäminen
Jollakin on jokin ominaisuus ja se yhdistetään johonkin asiaan, ja siitä saadaan (usein) harhaluuloihin perustuva yhdistelmä.
Toinen tapaus on, että yhdistetään asioita, ja niiden perusteella siitä seuraa X:n ja Y:n perusteella toivottu lopputulos.
- X ja Y ovat osa Z:sta.
- X ja Y voi olla lähes yhtä todennäköinen kuin Z tai premisseistä seuraa ominaisuuksien takia Q.
– Reijo toimii parturina, ja miesparturit ovat joskus naismaisia. Äijä pukeutuu punaisiin housuihin ja käyttää luomiväriä. Se käveleekin kuin homo. Todennäköisesti se onkin hintti.
– Älä nyt, ihan itsekö päättelit?
– Illalla herkutellaan. Olen ostanut kallista parmankinkkua, marsalaa, vasikanleikettä ja...
– Niin, mitä teet?
– Alkuruoaksi gnocchia salviavoilla, pääruoaksi saltimbocaa, spagettia ja jälkkäriksi tiramisua...
– Oletko ennen tehnyt?
– No en, muttei näistä raaka-aineista voi epäonnistua.
- Reijolla on joitakin stereotyyppiseksi miellettäviä ominaisuuksia, joiden perusteella tehdään päätelmä.
- Laadukkaista aineksista ei välttämättä seuraa yhtä laadukas lopputulos.
Yliyrittäminen
Tähän argumentointivirheeseen voidaan lisätä useampien huiputuskeinojen käyttö, ja niiden luova yhdistely onnistuu hyvin yhdellä jos toisellakin.Ks. listaus.